Leveä merenselkä erottaa Haapasaaren rannikosta ja siihen välittömästi liittyvästä saaristo­alueesta.


Haapasaaren kartta (saaren pääpolku on merkitty tähän)

Haapasaari

Etelässä aukeaa Suomenlahden ulappa, minkä keskellä kohoavat Suursaaren mah­tavat ääriviivat. Kalliorantojen edessä on joukko kansallispuistoon kuuluvia pikkusaaria ja luotoja. Muinaiset merenkulkijat antoivat paikalle vesien vaarallisuutta kuvaavan nimen ″Perkelschaaren″ Perkeleenkarit.

Haapasaari muodosti vuoteen 1975 saakka Suomen pienimmän itsenäisen kunnan. Sen maapinta-ala oli vaivaiset 5 km2. Varsinainen Haapasaari on noin kilometrin pituinen kaksiosainen saari, jonka puoliskot Kylänlahden pohjoispuolella kulkeva, vain 20 metriä leveä hiekka­kangas yhdistää toisiinsa. Kalastajakylä on rakentunut suojaisan luonnonsataman ympärille. Saaren tunnusmerkki on vuonna 1862 rakennettu graniittinen luotsitorni eli puokki.

Aiemmin saarelle houkuttelivat runsaat kala- ja hyljesaaliit, ja parhaimmillaan saarella on ollut vakituista väestöä 303 henkeä vuonna 1920. Nyt elämän talven hiljaisempinakin hetkinä takaavat muutamat vakituiset asukkaat ja kauppa. Kesällä Haapasaaren kansoittavat kesäasukkaat ja merivartiosto palailee aina keväisin asemalleen. Haapasaareen pääsee kätevästi Kotkasta yhteyslausliikenteellä. Saaressa on ympäri vuoden palveleva kauppa. Vanha koulu palvelee kesäisin taidemyyntinäyttelytilana ja sitä voi myös varata yksityiskäyttöön.


Lajisto


Haapasaaren ympärillä kansallispuistoon kuuluvilla ulkosaarilla elää runsas merilinnusto, jonka pesimälajeihin kuuluvat mm. kyhmyjoutsen, merihanhi, valkoposkihanhi, tukkasotka, lapasotka, haahka, pilkkasiipi, tukkakoskelo, isokoskelo ja meriharakka.

Itse Haapasaaressa pesivä linnusto on varsin köyhä, mutta siihen lukeutuu muutamia mantereisia lajeja. Harvinaisuutena on tavattu jääkuikka, pikkukajava, pikkutiira, tornipöllö, tunturipöllö, harjalintu, sepelrastas, punakottarainen ja vuorihemppo.

Lintu-ja luontoretkeilysesonki Haapasaaressa on toukokuusta elokuuhun. 

 

Miten pääsee Haapasaareen?


Saareen on läpi vuoden yhteysalusliikenne Kuusisen venesatamasta. Yhteysaluksien aikataulut ovat saatavissa FinFerriersin verkkosivuilta

Haapasaaren eteläreunaa kiertää kulkukelpoinen salmi. Ollinkari ja Leppäkari jäävät sen eteläpuolelle. Tästä salmesta kääntyy jyrkästi pohjoiseen louhittu 2,2 m:n kulkusyvyinen aukko kauniiseen Kylänlahteen. Vierasvenelaituri on kirkon edessä.

Haapasaaren vierasvenelaituri 

• Vieraspaikkoja 12 kpl

• Syvyys 1,5 - 1,7 m

• Kiinnitys: ankkuri

• Satamamaksu: 10 € / vrk → Maksu suoritetaan Haapasaaren Osuuskaupalle

• Koordinaatit:  60°17,3′05″ pohjoista leveyttä ja 27°11,8′00″ itäistä pituutta (google maps: 60.289194300, 27.196064500)

• Satamanumero 134

• Laiturilla vesipiste

• Rannassa PuuCee 

• Mahdollisuus koulun saunaan ( lisätietoja kohdassa › koulu)

• Saaren osuuskauppa palvelee kesällä joka päivä

• Kesäkioski avoinna kesäisin (avautuu kesäkuussa)

 

 

HAAPASAARESSA LIIKKUMINEN JA NÄHTÄVYYDET (Reittiä voi katsoa yllä olevassa Haapasaaren kartasta)

 Suunta kartalla yhteysaluslaiturilta kioskin kautta Puikkarikuurille →

 

Merivartiostoasema

Haapasaaren merivartioasema toimii vanhassa 1863 rakennetussa tulliasemassa. Yhteysaluslaituri on merivartioaseman rannassa. Yhteysaluksesta poistuttaessa (ja myös noustessa) on hyvä ottaa huomioon alueen säännöt ja asianmukainen oleskelu. 

Haapasaaren tulliaseman suunnitteli arkkitehti A. H. Dahlström. Tullilaitos hoiti merialueiden valvonnan vuoteen 1930 asti, jolloin perustettiin merivartiolaitos. Nyttemmin Rajavartiostolaitoksen alaisuudessa on palattu osittain vanhoihin tehtäviin mm. passi- ja tullitarkastustenmuodossa.

 

Entinen kunnantalo

Yhteysalus laiturilta jatkettaessa kohti kauppaa tullaan saaren entiselle kunnantalolle, jossa myös saaren kirjasto toimi aina vuoteen 1996 asti. Vanha kunnantalo on nykyisin yksityisasuntona. Nykyään lainaajia palvelee kesäisin koululla pidettävä suvikirjasto.

 

Kioski

Haapasaaren kesäkioski palvelee kesäaikana kaupan kalliolla. Täältä voi ostaa jäätelöä, kahvia, hyviä lihiksiä ja muuta hyvää. Ja tietenkin mahtava maisema on aina tarjolla!

 

Pro Patria

 

Kioskin ja Puokin reittien väliin jää miinanraivaajien kunniaksi, vuonna 1961, pystytetty muistomerkki PRO PATRIA (Iat. isänmaan puolesta).

Arkkitehtiprofessori Aarno Ruusuvuoren suunnittelemalle miinanraivaajien muistomerkille laivasto laskee vuosittain seppeleen Puikkaripäivien yhteydessä.

 

 

 

Puokki 

 

Kioskilta polkua länteen jatkettaessa tulee vastaan huomat­tavin, yli 300 vuoden aikana harjoitetun luotsitoiminnan ajoilta jääneistä muistomerkeistä, vuonna 1862 valmistunut tähystys- ja merkinantotorni PUOKKI. Se sijaitsee saaren korkeimmalla kalliolla.

Luotsitoiminnan siirryttyä lopullisesti vuonna 1966 mantereelle Puokki jäi Puolustusvoimien hallintaan. Nykyisin Puolustusvoimien tutka-asema valvoo Puokissa merialueita etänä.

 

 

 

 

Puikkarikuuri

Seuratoiminta Haapasaaressa aloitettiin vuonna 1900 perustamalla Haapasaaren Nuorisoseura. Haapasaari-Seura perustettiin vuonna 1971. Talkoohenki oli kunniassaan, kun saaren takarannalle vuonna 1977 valmistui seurantalo, PUIKKARIKUURI

Kuurilla vietetään mm. juhannusjuhlat ja Puikkaripäivät, sekä saarelaisten omia juhlia. Sähköntuloa Haapasaareen juhlittiin kuurilla vuonna 1994. Perinteiset Puikkaripäivät vietetään aina heinäkuun kolmantena viikonloppuna. Lauantaina on mm. soutokilpailut ja erilaista ohjelmaa. Sunnuntaina Puikkaripäivien päätteeksi syödään koulun pihalla lohisoppaa.

 

Suunta kartalla koululta kaupalle →

Koulu

Haapasaaren koulu oli toiminnassa vuosina 1890 - 1973. Aluksi opetuksesta huolehtivat ns. saarnaaja-opettajat ja vuoden 1960 jälkeen kansakoulun opettajat. Tänäpäivänä rakennusta käytetään pääasiallisesti näyttelytilana ja siellä voi myös yöpyä.

Koulun aittarakennuksessa on myös MUSEO. Haapasaarelaista esineistöä löytyy 1700-luvun lopulta lähtien, aihepiirin vaihdellessa haapasaarelaisesta kodista kalastukseen ja hylkeenpyyntiin.

 

Kirkko 

Koululta kaupan suuntaan tultaessa vastaan tulee vuonna 1858 rakennettu puukirkko. Kirkko rakennettiin 1700-luvulta lähtien toimineen rukoushuoneen tilalle.

Kymin seurakuntaan kuulunut Haapasaari perusti oman itsenäisen seurakuntansa vuonna 1910. Itsenäisenä Haapasaaren seurakunta pysyi aina vuoteen 1966 asti. Nykyään Haapasaaren kirkosta huolehtii Kotka-Kymin seurakunta.

Kirkossa pidetään jumalanpalveluksia, vihkiäisiä ja kastetilaisuuksia. Siunaustilaisuudet pidetään yleensä kaupungissa, joskin saarelaisia vielä haudataan Vanhankylänmaassa sijaitsevaan kalmistoon.

 

Kauppa

Kirkolta jatketaan polkua pitkin saaren keskiosaan, jossa sijaitsee kylän sekatavarakauppa.
Haapasaaren osuuskauppa on Suomen pienin itsenäinen osuuskauppa ja siellä kannattaa aina pistäytyä.

Tavaraa on jos jonkinlaista ja siellä tapaa niin vakituisia asukkaita kuin kesävieraitakin.
Vuonna 1907 perustettu, saarelaisia ympäri vuoden palveleva kauppa luo myös mahdollisuuden vakituiseen asumiseen.

Kaupan yhteydessä sijaitsee saaren asukkaiden postipiste, pullojen palautuspiste ja ilmoitustaulu.

 

 

Osa tekstistä: Kymenlaakson luonnossa

Lintu- ja luontokohdeopas, tekijä Mikko Pöyhönen
ISBN 952-91-7350-4 (ensimmäinen painos)


Valokuvat Juha Rissanen, Nina Björkas ja Päivi Paulow

 

Haapasaaresta myös muualla:

Museoviraston kartta 

Museoviraston sivu  

Haapasaaren kirkko 

Haapasaaren vaakuna 

Finna arkistot: Kuvia Haapasaaresta haku

Kansallisarkisto: Haapasaaren majakka (1859), Haapasaaren tulliasema (1860), Haapasaari (1899) Luotsi ja majakkalaitokset (4 kpl), Haapasaaren luotsikutteritelakka ja 2. kuva (1988), Luosi ja majakkalaitokset ( piirustukset 4 kpl), Haapasaaren vaakuna (jaksot 126-128), Haapasaaren kirkko (jaksot 1-4), Haapasaaren vartiosto 30.11.1939-2.3.1940 ja 3.3.1940-13.3.1940

Vanhankylämaan hautausmaasta

Elävä muisti, myrskyinen Haapasaari (video 09:41, 1967

Yle areena, Arktika (video 28 min, 2017

Yle areena, erämään lumo, Jakso 5 (video 27 min, 2016

Yle areena, kylillä (kuuntelu 30 min, 2017

Yle areena, Ystävänkauppaa yli lahden, osa 1 (kuuntelu 54:25, 1984

Yle areena, Ruokki - lentävä pingviini (video 24:15, 2016

Yle elävä arkisto, Saaristolaiselämää (video 20 min, 1969

Yle elävä arkisto, Haapasaari kävi kauppaa merenelävillä ja kivillä  (video 38 min, 1964

Miinanraivaajien muistomerkin, Pro Patria muistomerkin, julkistaminen 1961 (YouTube 2:21) 

Itäisen Suomenlahden kansallispuisto (YouTube 14:45) 

Meren vuodenajat (YouTube 4:46) 

Haapasaari 2014 (YouTube 5:56) 

Juha Vainio - Mies itäsaariston (YouTube) 

Kymen Sanomat 11.12.2017 

Retkipaikka 26.2.2017 

Kuunarilaiva Agdanmeriselitys, Kotkassa 2.12.1913